Olis siis tarkotus kertoo omasta vinkkelistä miltä rakentaminen maistuu ja mitä kaikkee siihe mei'än perheessä liittyy. Kirjottelen tänne lähinnä omaks iloks, mut tietysti lämmittää, jos joku saa meikäläisen epätoivonpurkauksista lohtua omaan tekemiseen. Jos sitte esitän jotai rakennusteknistä asiaa täällä, niin ne voi hyvin olla päin peppua.. sitte saa kommentoida ihan vapaasti.

 Nyt alkaa se ärsyttämine.. Miusta kaikki ihmiset, jotka pitää omaa blogia julkisesti, on vähä itserakkaita. Miks muute kirjottais itestää muille?! En muutekaa ois koskaa kuvitellu, et mie kirjottelisin johokii nettihömpötyksee, mut tässä sitä mennää kohti tärkeintä; eli miuta :)

 Miun pitäis pikkuhiljaa kehittyy rakennusalan ammattilaiseks ihan ilman omiakaa projekteja. Opiskelut on vielä himpun verran kesken, mutta töitäkii on jo vähä haisteltu. Oman talon rakentaminen ja koko projektin läpivienti tuovat kuitenkii jatkuvasti etee asioita, joita ei koulussa opeteta, eikä töissä tarvita. Voin siis olla varma, et ku seuraava työvaihe käynnistyy, tulee taas nenille nii että tuntuu. Tää kaikki on kuitekii ite valittua: Tää on toivottavasti ainut talo, minkä mei perhe hankkii ja tässä projektissa on kaikki eväät ammattitaidon kehittämisee. Mokat tietysti maksaa, mutta säästettiinpähän vastaavan mestarin palkkiot (siis  se säästö on todennäköisesti jo tuhlattu miun peliliikkeisiin).

 Voi niitä viisaita, jotka rakentaa kakskymppisinä ja hankkii lapset kolmekymppisinä! Mei pitää tietyst tehä molemmat heti ku mahollista.. itseasias tuntuu, et vähä sitäkii aikasemmi. Ku vaimo on 24 tuntii kolmen lapsen kans kotona ja mie oon joko koulussa, töissä tai raksalla, ni varmaa arvaatte oottaako kotiovella karhu vai leijona. Kaikista parasta on se, etten saa missää mitää aikaseks. Ainakii nyt joulukuussa tuntuu siltä, vaik tää olikii raksan puolest suunniteltu todella rauhalliseks kuukaudeks.

 Saattaa vaikuttaa siltä, et tää ois katkeran miehen vuodatusta, mut todellisuudessa tää poika elää elämänsä onnellisinta aikaa (johtuu ehkä siitä, että lainaa ei vielä lyhennetä). Ku kotona kaikki on hienosti, vaikka kaikki onkii vasyneitä, mikää vastoinkäymine ei ulkomaailmassa masenna!